Kyllä täällä vähän välillä neulotaankin vaikka valmista ei synny ja tämäkin keväinen viikonloppu on mennyt näissä merkeissä:

Vaikka mökillä ei oltukaan niin haravoimista riittää myös Karvislandiassa. Raivattiin lähes pystysuoraa rinnettä ja se varmasti tuntuu takajaloissa huomenna... Kiva huomata omistavansa lihaksia! Perjantaina vaihtuivat autoon kesätassut ja eilen vielä pesin ja imuroin pikku Rypäleeni. Kyllä kelpaa taas ajella!

Puikoilla on Marks&Kattensin Linen. Se on kiljunut puikoille pääsyä jo hyvän tovin, mutta maailmankaikkeuden täydellisin malli ei vaan ole tullut vastaan, joten aloitus on siirtynyt. Tästä tulee matkaneule vappuviikon "lomaselle" itselleni!

Selailin kaikki lehdet ja netin ja räveltämön mutta mikään ei kolahtanut. Viimein päätin tehdä uusintapainoksen omasta moneen kertaan paikatusta lempineuleestani... Malli on Novitakerholehdestä vuodelta 1995. Muistin ajankohdan suunnilleen. Alkuperäinen versioni on jostain tehtaanmyymälästä ostetusta ohuenohuesta puuvillasekoitelangasta. Neuloin sen aika tuoreena insinöörisnoviisina ja lahjoin yhden työkaverini kertaamaan langan tehtaan kertauskoneella kolmikertaiseksi.

Etsiessäni mallia ja selatessani vanhoja lehtia tein varsinaisen aikamatkan nuoruuteeni - opiskeluaikoihin ja ensimmäisiin "oikeisiin" työvuosiini. Miten tuottelias olenkaan ollut! Moni oma neuleeni on päätynyt kirpparille, mutta onneksi äidillä ja isällä on vielä monta jäljellä. Myös äidin ystävättärellä on ainakin kaksi minulta perittyä ihan käytössä. Neulomisintoni oli jopa niin voimakas, että tein opiskelukaverilleni neuleen siideripalkalla (vai olikohan kyseessä sittenkin rahapula ja jano...). Monet muistot, tilanteet, ilot ja sydänsurut tuli elettyä uudelleen vanhoja lehtiä selatessa ja neuleita muistellessa. Kyllä neulominen on näköjään kautta aikojen ollut mulle se tärkein "terapia", vaikka välillä meni melkein kymmenen vuotta lähes neulomati!

Satapellavainen Lin on mielestäni erityisen edukseen pitsineuleessa. Tykkään neuloa sitä, vaikka se on kertakaikkisen erilainen kuin muut lempparilankani. Siinä on ihana kiilto:

Innoissamme auringonpaisteesta kuvattiin tietysti neulekin auringossa. Jostain syystä väri on paljon vaaleampi kuin todellisuudessa. Tässä vähän oikeampi väri (tää on taas vähän liian pimeä):

Takakappaleeseen kului vain kolme 50g:v vyyhtiä vaikka se on yli 70 cm pitkä! Eli riittoisaakin lanka tuntuu olevan!

Blogikissa on aivan uupunut tämänpäiväisestä haravointi/risusavotasta. Hän osallistui hommaan juoksunarusta käsin niin tehokkaasti, että ainakin naapurin kissa tietää kuka täällä on pomo! Aamulla Tassu katsoi puoli tuntia hievahtamatta telkkarista luonto-ohjelmaa:

Lopputekstien jälkeen se yritti telkkarin takaa ja alta etsiä niitä lintuja ja siilejä ja sammakoita... Ihmetteleekö joku vielä miksi hänen rotunsa on Norjalainen Metsäpöljä?