Siitä on jo melkein kaksi viikkoa kulunut, kun viimeksi jouduin koppaan ja veneeseen. Olen pikkuhiljaa päättänyt, ettei aina ole pakko mennä sängyn alle piiloon kun joku tulee ovesta sisään. Epäluuloinen olen kyllä vieläkin…
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Onhan tämä kaupunkielämäkin ihan mukiinmenevää. Joinakin iltoina lähdetään ulos kävelylle ja joskus yläkerran Artturi (8 vee) tulee kanssani leikkimään. Kivaa kun on ystävä!
Viime perjantaina ei lähdettykään mökille vaan oltiin kotona ja lauantaina Susu lähti töihin laulellen. En ymmärrä moista intoa, mutta olenhan minäkin innoissani päästessäni töihin eli hiirijahtiin. Illallakaan ei lähdetty minnekään vaan Susu ja Karvinen alkoivat heti kotiuduttuaan kamalasti touhuamaan parvekkeella! Karvinen oli tehnyt minulle hienot tikapuut, joita pitkin minun pitäisi kulkea saunan ikkunasta parvekkeelle ja takaisin! Tutustuin uuteen kulkureittiini epäluuloisesti:
Ennen vanhaan hyppäsin ikkunasta parvekkeelle. Sisään halutessani karjuin kovaa ja joku avasi oven. Nyt ovi pysyi kiinni vaikka kuinka komensin! Tarina ei kerro, olenko tullut portaita pitkin vai muuten, mutta samaa reittiä viimein tulin takaisin. Oli siinä välillä isä-poika-suhde koetuksella, kun Karvinen yritti opettaa mulle tikkaiden käyttöä…
Parvekeremontin jälkeen meillä oli pihajuhlat! Naapurin Aatu-koiran kanssa osallistuimme juhliin vuorotellen (me ei olla kamuja). Aika ei kuitenkaan tullut pitkäksi, kun välillä parvekeulkoilin ja välillä Artturi kävi mun kanssa leikkimässä.
Sunnuntaina Susu hehkutteli kuinka kivaa oli olla kotona viikonloppua ensi kertaa maaliskuun jälkeen. Innoissan se silitti elokuussa pesemänsä verhot ja ripusti ne paikoilleen. Nyt minulla on taas ollut tekemistä… Hyvä konsti herättää Susu aamuisin on kiskoa verhot alas. Kaksi neljästä on vielä työn alla…
Sunnuntaiaamuna sain myös mahtavan aamupalan: Artturi oli ollut aamutuimaan ongella ja saanut kaksi ahventa!
Iltaisin töitten jälkeen Susu istuu sohvalla kutomassa pitkin hampain uutta ekovillaa. Susu voi olla siitä langasta mitä mieltä vaan, mutta Karvisen mielestä värit on ihan ookoo ja mun mielestä lanka on aivan ihanaa!
Mitähän se äiskä oikein päivisin touhuaa…puhuu olleensa töissä, mutta tänäänkin se ihan selvästi tuoksahti pienehköltä mopsitytöltä! Miks ei minua koskaan päästetä sinne lankakauppaan?
Kommentit