Kuusi vuotta sitten tähän aikaan olin… maailman onnellisin, umpiväsynyt, peloissani, innoissani, kauhuissani! Viikkoa aikaisemmin oli toteutunut unelmani ja minulla oli oma lankakauppa. Viikko oli mennyt äidin ja isän kanssa yötä päivää remonttia tehden ja torstaina 21.2.2002 oli avajaisten aika!
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Kuusi vuotta on kulunut ja edelleen olen onnellinen, umpiväsynyt, kauhuissani ja innoissani! Jos olisin silloin tiennyt miten paljon opittavaa minulla on en olisi ikimaailmassa uskaltautunut tälle tielle. Onneksi en tiennytJ Alkuaikoina keskustelu asiakkaiden kanssa kävi usein näin: ”En ole ikinä kuullutkaan!”, ”Oletkohan sellaista aikaisemmin täältä ostanut”? ”Mistä päin sitä silloin haettiin”? ”Mitäköhän se maksoi”? Paljon olen oppinut ja edelleen joka päivä opin uutta! Joskus, harvoin, tulee sellainen olo että osaan jotain ja voin jakaa asioita muidenkin kanssa. Seuraavana päivänä taas putoan maan pinnalle ja vähän sen allekin huomatessani, etten tiedäkään mitään.
Näin eskari-ikään päässeenä haluan kiittää kaikkia ihania asiakkaitani. Toiset ovat kulkeneet mukanani alusta alkaen – toiset tulleet mukaan matkan varrella. Joitakin olen kohdannut vain ohimennen, toisista on tullut oikeita ystäviä. Suurimmat kiitokset kuuluvat äidille ja isälle, jotka ovat tukeneet ja auttaneet, valaneet uskoa silloin, kun maailma on ollut musta ja jakaneet ilon hetket aurinkoisina päivinä. Ilman heitä ei huomenna juhlittaisi kuusivuotissynttäreitä! Kiitos myös Karviselle. Ukkokulta sietää melkoisen hyvin kuusipäiväiset työviikot ja langat ja puikot ja langat ja puikot ja langat ja puikot…vieläpä on oppinut työmatkoiltaan tuomaan tuliaisiksi neulelehtiäkin!
Siispä tervetuloa synttärikahville Anjalinille
Saloon Annankadulle torstaina-perjantaina-lauantaina!
Paakelssiakin tarjolla kera mukavien lanka- ja kangastarjousten!
t. Susu
Kommentit