Mulla on selvä rytmi elämässäni. Siihen kuuluu et siinä Kympin uutisten ja puolenyön välillä on just passeli aika neuloa jotain simppeliä ja lueskella blogeja. Seuraan lemppariblogejani Blogilistan kautta ja jostain syystä se on jo monta iltaa kenkutellut mulle. On ruuhkaa ja yhteyden aikakatkaisua ja vaiks mitä. Nyt iski ketutus ja päätin blogata itte vaiks ei mitään blogattavaa olekaan.
Kamerasta löytyi vauvannuttu Lanteista. Tilauksesta tein ja jälki on niin epätasainen jopa vesikäsittelyn jälkeen etten kehtaa soittaa ja kertoa että nuttu olis valmis.
Ohje nro 4 Sandnes Lanett-lehdestä 0714 . Menekki 87 g, puikot Addin 2½ pyöröt ja hihoissa Knit Pro sukkikset. Tein ohjeesta poiketen hihat tasona ja saumalla – tuli edes vähän siistimpää…
Jo sukkasadon aikana aloitin ihanan pehmeästä Regian merinosukkalangasta sukat. Monissa TYKS-Sukkiskeräykseen tulleissa sukissa oli kaunis ja tsäpäkkä resori, jossa oikeat silmukat oli neulottu kiertäen. Siispä minäkin heti kokeilemaan. Homma oli hidasta ja pettymyksekseni kirjavassa langassa ei yhtään näy kova puurtamiseni! Vasta pari päivää sitten valmistuivat. Puhutaan TSS:stä eli Toisen Sukan Syndroomasta (kait?) mut tässä mulla oli MSS eli Molempien Sukkien Syndrooma. Lanka on ihana, mutta pitkään ja hartaasti näitä neuloin Knit Pro 2½ sukkapuikoilla ja menekki oli 66 g. Ihme riittoisaa – vartta on yli 20 cm ja koko 40-42!
On mulla muutama projekti kesken ja parikin kivaa ideaa oli tänään ajatuksissa kokeilla. Ideoihin ei ollu tarpeeksi isoja puikkoja (10-12) ja lopulta toisen idean lankakin oli kadoksissa. Pari isompaa työtä on kesken mutta jostain syystä ne ei puhuttele yhtään.
Tassukin mökötti mulle kokonaisen vuorokauden. Ei kehrännyt, ei nukkunut vieressä, ei ollut huomaavinaan. Onkohan se vihainen siitä, että hylkäsin sen kahdeksi vuorokaudeksi vai siitä, että iskän kanssa oli niin kivaa ja nyt se joutui taas kotiin elämään normiarkea? Ei se kerro – mököttää vaan:
Lumimyräkkä oli ja tais jo mennäkin. Ihan kivaa. Hiljaisen päivän johdosta puodin ikkunassa on perinteiset hassut hapsulankajouluvalot ja hoppiakangasta somisteena. Monta ojaanajoa näin matkalla ees ja taas. Onneksi pikkuinen Corollani pysyi tukevasti ojien välissä. Ei niin paha juttu vaikka joskus tuntuu et kaikki asiat tökkii.
Ajakaa varovasti!
Kommentit