Sain torstai-iltana valmiiksi oman Noroni!
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Etsittyäni maailmankaikkeuden kauneinta ohjetta ja aloitettuani ja purettuani alun noin seitsemän kertaa otin Mopsienkarvan vinkistä vaarin ja aloin vaan neulomaan ilman mitään mallia. Päätin että yksinkertainen on kaunista ja annoin puikkojen laulaa. Lopputulos on täydellinen! Tai lähes…
Peffan kohdalta se on juuri oikean kokoinen, mutta hartioista väljä. Tää korjataan käyttämällä "Mummin varaolkapäitä", joiksi veljeni lapset kutsuvat äidin iänikuisia olkatoppauksia. Sitä paitsi luin jostain, että hartialinjan korostaminen tulee taas muotiin… Siis täydellinen sittenkinJ.
Hihat on liian pitkät ja liian kapeat, mut purkaminen on kerta kaikkiaan out. Siis pitkät ja kapeat hihatkin ovat muotia päätän minä. Siis täydellinenJ
Kaulukseen olisin toivonut pinkkiä tai limevihreää mut lanka loppui ja oli jäljellä vaan tuota harmaavihreää. Enhän mä sitä itse näe kun se on mun päällä! Ei haittaa. Ja ihan tosissaan mun mielestä tuo kauluskin onnistui täydellisesti:
Kun pusero oli valmis niin puin sen päälleni ja paljaalla iholla se tuntui ihan mukavalta. Lankaa hypistellessä olisin kuvitellut, että alle olis tarvinnut laitta joku välipaita mut ei. Siis täydellistä edelleen. Meinas jäädä saunomiset saunomatta kun keikistelin ympäri pihaa ja rantakallioita uudessa (jos ei joku vielä ole huomannut niin täydellisessä) paidassani! Karvinen huuteli saunanlauteilta, että mä saan kyllä tulla saunaan norossani…
Saunan jälkeen alkoi Blogikuvaajan painajainen eli kuvaus… Poseerasin paitoineni ilta-auringossa ja jossain vaiheessa korrekti blogikuvaaja virkkoi varovaisesti: "Tuossa kuvakulmassa sä näytät kyllä aika….isolta". Harvoin olen nauranut niin makeasti!
Lankaa kului vain kymmenen kerää (ja pienet jämät, jotka jäi tästä) joten vaikka on Noro on kamalan kallis lanka niin perin riittoisaa se on. Puikot oli 4½.
Iloani uudesta iiiihanasta paidasta lisäsi se, että Jossu poikkesi perjantai-iltäpäivällä puodissa ja kokeili ja tykkäsi ja musta näytti hyvältä myös hänen päällään! Varovaisesti hivuttauduin Jossun ja oven väliin – ettei vaan vahingossa kävele ulos mun paidassani. Sehän olisi ollut todennäköistä kun lämpöäkin oli vaivaiset 28 astetta…
Musta tuntuu että tästä tulee todellinen käyttövaate, josta en luovu ikinä!
Nyt on loma todella alkanut. Lähden aamu-uinnille ja sitten pussailemaan hereille bogikuvaajaa, joka osti nämä langat mulle lahjaksi! Hänen mielestään on kummallista, että tykkään tästä lahjasta enemmän kuin kulmahiomakoneesta, iskuporakoneesta ja yleismittarista, joilla hän myös on minua lahjonut…
p.s. Tassukin juhli lomanalkajaisia: Heti kun pääsin saareen se toi mulle lomahiiren!
Kommentit