Mua on jo pitkän aikaa revontulihuivituttanu. Ei vaan ole tullut yhtään revontulihuiviksi haluavaa lankaa vastaan kunnes sain pari viikkoa sitten näytteitä Pirtin Kehräämön langoista. Liukuvärjätty kaksisäikeinen karstalanka muuttui pikavauhtia vyyhdistä keräksi ja asettui puikoille. Ja voi miten hauskaa sitä oli neuloa! Vaan eipähän se mallilanka mihinkään kunnon kokoiseen huiviin riittänyt ja huivi jäi kesken.
 
Lankojen mukana sain nipun ohjeita. Seuraavaksi kokeilin hahtuvalankaa. Huovutettu korvaläppähattu kuulosti hauskalta. Ja hahtuvalanka osoittautui kivaksi neulottavaksi. Pikavauhtia hattukin oli valmistumaisillaan kunnes – lanka loppui kesken!
 
Sain kerjättyä lisälankaa ja nyt on jo valmista esiteltävää:


 
Revontulihuivi (Ullaneuleesta). Tämä taitaa olla kahdestoista revontuleni ja ensimmäistä kertaa sain sen ekan kaavion neulottua purkamatta kertaakaan!


 
Lanka: Pirtin Kehräämön meleerattu karstalanka, 140 tex x2, puikot Knit Pro Symphonie Wood pyöröt 80 cm nro 5. Menekki tasan 200g.

 
Viimeistelin huivin uittamalla sitä pari tuntia lämpimässä vedessä, jossa Mammutin ohjeiden mukaisesti tujaus etikkaa. Pingotuksen jälkeen huivi tuntui mukavan pehmeältä. Tykkään.
 
Hattukin valmistui. Ennen huovutusta se oli aikamoinen potta:


Aloitin huovutuksen varovasti neljänkympin lyhytohjelmalla. Uuden lankatuttavuuden kanssa kun ei voi olla liian varovainen. Ensihuovutus ei tehnyt myssylle mitään, joten laitoin sen uudelleen koneeseen ja saman tien pitkällä ohjelmalla kuuteen kymppiin. Lopputulos oli hauska. Tällaisen haluan itsellenikin. Sen verran, mitä olen tuota sovitellut, niin yhtään ei ole pistellyt tai kutittanu!

 
Tämä vekkuli läppäpipo syntyi Knit Pron Symphonie Wood pyöröilla nro 8. Menekki oli 114g.


 
Saatuani ehdotuksen päästä Pirtin Kehräämön lankojen jälleenmyyjäksi olin aika lailla innoissani! Suomessa kasvaneiden lampaiden villasta Suomessa valmistettua lankaa! Varsinkin kun mun käsitykseni mukaan yhä enenmmän ja enemmän lankaa tehdään Turkissa tai Kiinassa… Hintakin tuntui ihan kohtuulliselta. Vähän kuitenkin epäröin, mutta muistin heti Villannen blogissa jo vuosien ajan ihalemani kauniit huivit ja huovutukset ja rohkaistuin ottamaan yhteyttä. Kiitos Annelle neuvoista ja mukavasta juttutuokiosta!
 
Lankanäytteet joutuivat tiukkaan laatuseulaan. Hahtuvakiekko oli laatupäällikkö Tassun lemppari.


 
Itse en hahtuvasta ole ollut mitenkään innostunut. Joskus teininä olen kerran yrittänyt siitä neuloa lapinlapasia huonolla menestyksellä ja päättänyt et hahtuvaan en koske enää ikunas. Saatuani Villannen Annelta rohkaisevat neuvot uskaltauduin kokeilemaan lapasia…
 
Koska olen huomannut mokailujeni olevan viihdyttävää luettavaa niin kerronpa nyt tämänkin jutun…
 
Ohjeen mukaan lapaset tehdään kaksinkertaisesta hahtuvasta. Kaksinkertaisesta? Hahtuva on kiekolla kahtena säikeenä… mitähän toi ny tarkoittaa? Mut mun järkeni sanoo et eihän niitä säikeitä voi toisistaan irrotella joten sen on pakko tarkoittaa et otetaan toinen lanka kiekon ulkopuolelta ja toinen sisältä… Juu ja silmukoita luomaan!


Kuvassa kokovertailuna Piikun tekemä normaalikokoinen lapanen...
 
Tassun käsittelyn jälkeen hahtuva oli hiukan hankalasti neulottavaa, muttei ollenkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin! Vähän mua kyllä ihmetytti et kuutosen sukkapuikoilla neulotaan ja aika tönkköä jälkeä tuli… Mut kun olin tämän asian pohtinut ja ”järkeillyt” niin tikutin menemään.


 
Ohjeen mukaan M-kokoisiin lapasiin riittäisi 100g. Mun yksi lapanen painoi jo yli 90g… Eipä tainnu mennä järkeilyt ihan putkeen. Mitä opimme tästä – ei kannata järkeillä itse vaan kysyä jos tuntuu epävarmalta…


 
Positiivisena ihmisenä keksin taas tällekin huopatumpulle oivan käyttätarkoituksen. Nythän vietetään patalappuviikkoa ja tämä on vallan manio patakinnas! Nih. Saattaa olla että jonain päivänä yritän niit lapasia uudelleen. Nyt ei tule lankapulaakaan, koska Pirtin Kehräämön lankoja on nyt saatavilla ihan läheltä The Lankakaupasta! Perjantaina saapui lavallinen näitä:


 
Ja näitä: