Tassu pohdiskelee:

Mul on paha aavistus et tää kesä alkaa olla ohitte. Jaa mist mää sen ny tiedän? Noo...
Ku mökil noi porukat nosti laiturin jo pari viikkoa sitte.


Ja mä saan metsästää hiirulaisia vaan suunnilleen yhden vuorokauden viikossa. Kiirettä pitää!
Onneks näin syksyllä saa enemmän ahvenia:

S
Susun sielunmaisemaan ei enää paista ilta-aurinko eikä aamuaurinkokaan. Mut voihan sen auringon huomata. Siis jos ei sada.

Ja paistaahan se aurinkokin aina välillä vaikka olen uutisista kuullu et joka paikas sataa kamalasti koko ajan. On meilläkin saares aika märkää mut ei se haittaa. Ja Susu tykkää ku suppilovahverot kasvaa. Sinitaivaan voi nähdä ku osaa katsoa ylöspäin oikealla hetkellä:

Pimeetä tulee kyl tosi aikaisin illalla. Minäkin pysyn lähimaisemissa ja ihan mielelläni tulen sisätiloihinkin. Ulkovalo kyllä houkuttelee kaikenlaista yökiitäjää:

Mä kyllä huomaan koska noi porukat tekee lähtöä saaresta. Yks merkki on se kun Susu tiskaa. Se ei koskaan tiskaa muuten ku lähties. Siit mä sit tiedän et on aika mennä piiloon. Viime sunnuntaina onnistuin aika hyvin…pari tuntia meni ennenku ne löysi mut… Kotiin lähtiessä nähtiin melkeen auringonlasku mut kaupungissa oli jo ihan pimeetä.

Onhan täälläkin satanu aika paljon. Sen huomaa ku kulkee veneellä. Kesällä Pitkänsalmen vesi oli kivan sinivihreää mut viime lauantaina se oli yökköruskeeta. Voiks tollases vedes edes ahvenet uida?

Niin kauan ku tätä iloa kestää niin aioin ottaa kaiken irti mökkielämästä ja nauttia vapaudesta !Ulkoilma tekee mun turkille niin hyvää…Kattokaa vaiks miten komeet häntäkarvat mul on!

On täs syksyssäki jotain kivaa varmaan. Mut vielä en oo keksiny mikä juttu se olis. Ehkäpä me luetaan Susun kans iltaisin muiden kissojen blogikuulumisia tai mä voin lukea lehtiä jos tulee aika pitkäks. Me kissat kun ollaan yöeläviä niin me tietty luetaan sanomalehdet öisin… Ei se oo meidän vika jos se on väärä aika isäntäväen mielestä. Siit voi tulla vähän paha meteli mut pitäähän sitä olla perillä maailman tapahtumista!