Salon seudun Kädentaitajat järjesti messumatkan Wanhaan Satamaan eilen. Minäkin pääsin mukaan – yleensä kaikki messureissut tehdään lauantaisin ja silloin meikä on pääsääntöisesti (jos ei ole lomautettuna) töissä. Valmistauduin reissuun huolella. Lauantai-iltana löysin kaapista hiusvärin. Ajattelin et kun kerran ihan pääkaupunkiin mennään niin pitäähän sitä harmaat peittää… Laiton saunan lämpeämään, levitin värin päähäni ja laitoin kännyyn muistutuksen 10 min kuluttua. Kun känny piippas niin meikä hyppäsi mereen. Ajattelin et merivedessä huuhtelu on mainio idea – sitähän riittää! Peseydyin saunan jälkeen ihanan tuoksuvalla ranskalaisella ruususaippualla. Hiuksia kuivatessani oli jo pimeää ja ajattelin, et kuivana päivänvalossa ne varmaan on ihan ookoo…

 

Aamulla peilistä katsoi mustatukkainen noita-akka! Harkitsin hetken messureissun skippaamista… Toisaalta – kun kerran vedetään yli niin tehdään se sit kunnolla! Kotona pukeuduin Noro-silkkisukka Pinaattiin ja tein saparot Katjan pompuloilla. Olin ihanku Peppi Pitkätossu!

 

Ehdin juuri ja juuri kyytiin Salossa ja aloin hetimiten tikutella sukkaa Sukkasatoon. Matka sujui nopeasti ja varsi tuli melkein valmiiksi. Perillä törmäsin ensimmäisten houkutuksien lomassa mainioihin Virkkuukoukkusen kasseihin. Nää on puhuneet mulle jo monta kertaa ennenkin, mutta jälleen kerran vältin kiusauksen.

 

Euro Publications Finladia ei voinut ohittaa. Jossun opastuksen mukaan piti ottaa kolme kirjaa kahden hinnalla vaiks oikeasti halusin vaan yhden…

 1252267201_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tuo keskellä oleva Knitted Lace of Estonia oli se mitä himosin…Monessa yhteydessä siihen olen törmännyt. Amigurumi on jotain ihmettä, jota multa on kyselty ja josta tällainen keski-ikäinen virkkausta inhoava lankakaupan täti ei ymmärrä mitään (joten on hyvä et mul on ny kirja) ja Viuhti vinkkasi Toilet Roll Covers-kirjaa. Se oli niin päätön juttu, et se oli pakko saada (varsinkin kun se oli se kolmas ja ilmainen). Ens jouluna mun kaikki läheiset saa lahjaksi vessapaperirullan, jolla on villapaita päällä!

 

Ennen kirjakauppaa oli hypistellyt, himoinnut, rakastunt Virkkuukoukkusen isoihin kasseihin. Mari todisteli mulle et 45 euroa on kyl aika paljon… Tuollaisen osaisit kyl itsekin tehdä…toisaalta…kuudenkympin pesu on kyl aika hyvä juttu…ja on noi kyl aika sun näköisiä mut kuitenkin 45 euroa…

 

Niin siin sit kävi et mun kirjamuovikassi repes kuin veitsellä leikattuna mun oli PAKKO käydä hakemassa itselleni ”Survival kassi” eli tää:

 1252267302_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Muutamaa hetkeä myöhemmin mun mukana olleen kissukäsilaukun sanka katkesi joten se oli merkki et mä oikeasti tarvitsin tuon kassin! Kissukassi on mulle rakas ja tärkeä joten vien sen huomenissa suutarille korjattavaksi… Jotenkin pitää perustella tää armoton tuhlailu itselleenNolostunut

 

”Hyvä ruoka – parempi mieli” – ei ole yhtään turha mainos. Kaffen ja pizzaslicen jälkeen maailma näytti paljon kirkkaammalta. Niin kirkkalta, että mieli suorastaan pursusi nerokkaita ajatuksia! Kuten esim. ” Naistenvessassa on kauhea jono…miten muka Kässämessuilla vois olla meihiä?” Miestenvessan koppiin pujahtaminen oli ihan ”pala kakkua” mut pois tuleminen olikin korkeampaa matikkaa kun piti laskea onko paikalla lorottava maskuliini vai ei. Eihän me mitään sydäreitä haluttu aiheuttaa niille harvoille paikallaoleville...

 

Mariparka kulki lähes koko päivän mun seurassani. Vasta reissun jälkeen tuli huono omatunto siitä, et tarjolla olisi ollut vaiks mitä kivoja sukkalankoja eikä hän tietenkään (mun ja poikansa pahkeksuntaa peläten) uskaltanut ostaa yhtään! Ou nou ja Sorry! Ookoo – rahat säästyi – eiks se ol ihan hyvä juttu?

 

Aika pitkä päivä oli ja välillä me Marin kanssa poikettiin ulos terassille neulomaan Sukkasatoon sukkia…  Juotiin myös kaffet mainion välineurheilijan kanssa, joka ihmetteli miten Kipuapu-silkkivilla tekee matkaa Espoosta Saloon ja taas takaisin… Kivaa oli nähdä ja vaihtaa kuulumiset!

 

Kotimatkalla arpajaisissa en voittanut yhtään palkintoa… Kiitokset Jossulle mainiosta ja hyvin järjestetystä messumatkasta! Kaikki pääsivät varmaan kotiin vai oliks meit sittenkin 26?:-)