Sunnuntaiaamuna lähdettiin äidin kanssa kohti Helsinkiä ja Käsityömessuja. Taisi olla viimeinen kerta ennen uuden moottoritien avautumista. Matka sujui sutjakkaasti isän autolla ja Abban musiikin vauhdittamana.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Olin aamulla innoissani kun sain pukea päälleni kesällä valmistuneen Noropaitani! Kerrankin mulla oli jotain omatekoista ja erikoista pukea päälleni lähtiessäni ”alan” tapahtumaan. Perillä oltiin yhdentoista jälkeen ja ehdimme kiertää muutaman käytävän ennen Tekstiiliteollisuuden muotinäytöstä, jossa nähtiin upeita Teeteen-, Sublimén ja Sandesin neuleita maajoukkuevoimistelijoiden esittämänä.
Yhdeltä oli aika siirtyä Tekstiiliteollisuuden jälleenmyyjilleen järjestämään tilaisuuteen, jossa me Teeteekauppiaat saimme tietoiskun ensi kevään ja kesän uusista tuulista neulemaailmassa! Mennessämme ovesta sisään vastaanotto oli tavanomaisen lämpimän sijaan hyytävän jäinen… Muutaman sekunnin kuluttua älysin syynä olevan sen ihanan Noro-puseroni josta vielä aamulla olin ollut NIIIN ylpeä! Luulen, että Priiman Maria ja Sinikka sen sijaan nauroivat tilanteelle katketakseen…
Itse tilaisuudesta en muista juuri mitään, koska keskityin häpeämään kardinaalimokaani… Joo no ens kesän väreistä muistan sen, että kirkkaan keltainen ja oranssin, pinkin ja vihreän sävyt ovat tulossa sekä kirkkaina että puuterisina. Uusi (neulelangoissa) luonnonmateriaali tulee olemaan kapokki, joka kuuluu samaan sarjaan kuin ennestään tutut bambu ja soija – luontoystävällinen ja kevyt. Väreistä vielä sen verran (MarjutJ:n iloksi) että yhden valmistajan kesäväri oli PUURO. Siis pelkkä puuro, ei kaurasellainen. Mut tunsin sentään spelttimarjapuuroni kanssa olevani tosi trendikäs!
Tilaisuuden päättyessä meillä kauppiailla oli tilaisuus hypistellä uutuuksia ja nähdä luonnoksia kevään mallilehdistä. Kuljin pitkin seinänvieriä häpeillen, kunnes otin itseäni niskasta kiinni ja marssin Tekstiiliteollisuuden Sirpan luo kiittämään tilaisuudesta ja pyytämään anteeksi hirveää pukeutumismokaani… Sirpa kertoi melkein antaneensa mulle porttikiellon tai ainakin ajatelleensa et eikö mulla ole vaihtovaatteita mukana… Voin ihan mainiosti eläytyä heidän tunnelmiinsa – en minäkään kilju riemusta jos joku tulee mun puotiin innoissaan mukanaan kaks kassillista Anttilasta, Vapaa Valinnasta tai (kaikkein pahinta) vastapäisestä liikkeestä ostettuja Novitoja! Luulen, että sain anteeksi kerrottuani että oma Primaverajakkuni on kyllä tekeillä, mutta siihen varatut langat on aina myyty jollekin enemmän tarvitsevalle! Ja sitä paitsi äidillä oli Sandnesin Alpakasta tehty villatakki päällä... Tilaisuuden jälkeen multa jotenkin hävisi innostus kässämessuihin ja loppuajan käytimme tehokkaasti käymällä läpi kaikki Maatalousmessujen juustomaistiaiset!
Siispä messuostoksina mulla oli kolme juustoa, kirja, joka ei edes ole kirja, ja jolla ei ole mitään tekemistä käsitöiden kanssa sekä sieni, jonka luvattiin poistavan kissankarvat tehokkaasti ja helposti (toimii). Äiti taasen osti spelttihiutaleita, nahkahanskat sekä tilasi upean takin. Isälle perusteltiin Turkuun palatessa takin hankintaa sillä, että tytär saa ”perinnöksi” vanhan takin ja selitys meni läpi! Yhtään ei iskä nikotellut siitä, et äiti on suunnilleen kokoa 36 ja minä kokoa 46…
Kotimatkalla kuunneltiin jälleen Abbaa. Herätimme varmasti lisää pahennusta rakentaessamme omatoimisesti dogibäggiä Halikon uudella Simpukka-asemalla. Jos on käynyt läpi messujen kaikki maistiaiset niin eihän sitä mitenkään voi jaksaa syödä koko annosta eihän? Rötös olisi sujunut ihan huomaamatta ilman äidin huijausta, joka oli hänen tavanomaisen aprillipilansa luokkaa. Nauraa kikatimme sen verran äänekkäästi, ettei meitä kukaan paikalla ollut voinut olla huomaamatta!
Jottei postauksesta tulisi ihan kuvaton pitää kertoa mitä Tassu teki iskän kanssa isänpäivänä:
Vaihtoi lakanoita! Ja sai vuorokauden aiknana uuden nimen joka on Gremlin...
Eilinen päivä oli hauska muttei hyödyllinen. Mitenkä mahtaa käydä ensi viikonlopun Tampereen keikalle…
Jos se Primavera ei ole silloin valmis niin puen päälleni jakkupuvun, joita minulla on entisen elämäni jäljiltä kaapillinen!
Kommentit