On varmaan sanomattakin selvää, ettei meikäläinen ole kauhean innoissaan jämälankaprojekteista. JUJU-kerhon viimeisimmän kuukaudenkirjankin peruin ennen kuin edes katsoin kirjan esittelyä! Tosin kävin sen kuitenkin yhtenä aamuna kirjakaupassa selaamassa… Tällä viikolla tein pikkuruisen asennemuutoksen kun puodissa kävi tytteli, jolta oli loppunut jämälankaprojektista lanka kesken ja sitä varten piti ostaa 5 kerää Maijaa lisää! Ehkäpä ne jämälankajutut ei sittenkään ole niin huono asiaSilmänisku

 

Tämän johdannon jälkeen - mitä mä sitten itse teen? Ostan aina kaikkia töitä varten uutta ja mieluiten kamalan kallista lankaa vai?

 

Viimeiset parsittavat sukkani saivat kokonaan uudet jalkaosat:

1263748077_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Varsi sai jo kolmannen elämänsä (Trekking Pro Natura – ei kulutuksenkestoa ollenkaan mut varsi on hyvässä kunnossa eikä yhtään nyppyyntynyt). Kantapää Steppiä (Karvisen joululahjasukkien jämät) ja jalkateräosassa samaa lankaa 2 krs ja 3 krs Jaywalkereista jämäytynyttä keltaista Steppiä. Menekki yhteensä 41g. Näin meillä!

 

Olen aika usein ollut iloinen siitä, että mulla on lankakauppa eikä esimerkiksi ruokakauppaa. Langoissa kun on se hyvä ominaisuus, ettei ne varastossa happane tai mene piloille. Muodista pois ne kyllä menee tai valmistus lopetetaan mut harvoin lanka pilaantuu niin et se pitää heittää pois. Joskus kesäaikana on kyllä nypläyslanka saanut näyteikkunassa liikaa aurinkoa, mutta sillekin on käyttäjä löytynyt. Nykyään osaan jo varoa! Lanka ei myöskään mene piloille jos sitä silittelee, hypistelee, haistelee tai halailee. Ellei sitä tee kissa ja niitä kaupassa ei ole näkynyt – koiria joskus mut nekin on yleensä enemmän kiinnostuneita ihmisistä kuin langoista.

 

Poppanakudekiekot sen sijaan joskus varomattomassa käsittelyssä hajoavat. Eihän se pilaannuta itse tuotetta, mutta myytäväksi levinnyt poppanasotku ei enää kelpaa. Kerättyäni viisi vuotta lauenneita poppanakuteita muovikassiin päätin tehdä niistä jotain:

1263748059_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

KISSANHIEKKAPYYDYS eli vessan matto valmistui tänään! Puikot ikivanhat 4½ Prymin pyöröt. Kaikki poppanat sikin sokin peräkkäin ainaoikeaa. Silmukoita 165. Menekki 1332g. Blogikuvaaja oli riemuissaan – huima aloitus tämän vuoden langankulutustilastoihin! Tosiasiassa tämän vuoden puolelle voidaan kirjata suunnilleen 350 g. Tämä jämäprojekti on aloitettu samana päivänä kun kiivettiin vuorelle eli melkein kaksi vuotta takaperin. Poppanaa on tosi raskasta neuloa ainakin noin pienillä puikoilla, mutta siitä piti tulla tiivis ja jämäkkä. Tekele on kulkenut kaksi vuotta mökille ja takaisin – sitä kun on ollut helppo neuloa myös vähän hämärässä eikä ole tarvinnut kauheasti varoa likaantumistakaan. Toivottavasti tämä pyydys pitää kissanhiekat poissa olohuoneesta.

 

Tassu tutustui uuteen mattoon antaumuksella. Haisteli, kieritteli sen päällä ja kaivautui sen alle. Lopulta matto hyväksyttiin ja sen päällä otettiin pienet päiväunet.

1263748044_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nämäkin jämät tulivat siis hyötykäyttöön. Kuunaan en olisi ollut valmis maksamaan 44 euroa noin ruman vessan maton materiaaleista (tai vessan matosta ylipäänsä). Mut tuon nähdessään aamusuihkuun mennessä ihan varmasti herää!


1263749814_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Seijasisko ja Matleena ovat laittaneet pystyyn hienon Sytomyssykamppiksen. Piiku blogissaan kyseli olisiko Turun seudulla innostusta omaan kampanjaan. Käykääpäs vilkaisemassa ja jättämässä kommenttia!


Mä ainakin olen mukana. Joko Seijasiskon ja Matleenan kamppiksessa tai jos saadaan tänne Turun seudulle oma niin siinä!