<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Mitähän me neulojat toivotaan joulupukilta? No lankaa tietty!

 

Mikä on meidän miestemme ja poikaystäviemme pahin ongelma tähän aikaan vuodesta? No tietysti et mitä rakkaalle pukinkonttiin…

 

Mitähän noissa paketeissa onkaan?

 2119405.jpg

Pienemmässä voisi olla vaikkapa kerä Noron sukkalankaa ja isommassa vaikkapa kymmenen kerää Gjestalin Brisiä (50 villaa, 50 soijaa) ja valovirkkuukoukku tai vaikkapa joulukuun tarjoussatsi eli 5 kerää Teeteen Alpakkaa kahdella kympillä…

 

Mittavan hah hah – lähes seitsenvuotisen – lankakauppiasurani aikana olen huomannut, että moni herrahenkilö kokee ankaraa ahdistusta joutuessaan lankakauppaan. Poikkeuksiakin tietysti on mutta pääsääntöisesti kauppaani joutuneet miehet hermostuvat joutuessaan kuulemaan alpakkalangan tai merinovillan erinomaisuudesta. Joskus taas ovesta tulee levottomasti ympärilleen pälyilevä herra lankavyöte kourassa. Useimmiten tarvittavasta langasta on soitettu etukäteen ja se on pakattu valmiiksi, jotta herrahenkilö pääsee mahdollisimman pian ulos...

 

Meillä Anjalinilla on joulun alla toiminnassa Joulupukin apulaispalvelu (ihan kuin Stockkan lahjapalveluJ).

 

Poikkeat vaan puodissani ja kerrot oman toivelistasi (voit myös lähettää sähköpostia). Sitten ohjaat lempeästi siippasi (tai äidin, siskon, veljen, ystävän tai lapset) kauppaan ja kerrot et "Ole ihan rauhassa, kerro kenen lahjaa olet tullut hakemaan, ota kupillinen glögiä ja Susu hoitaa homman".  Jos toivelistaasi kuuluu useampia juttuja niin homma on pikkuisen hankalampaa kun pitää valita minkä lahjan hän haluaa sinulle antaa… Lahjakortti on myös ihan varteenotettava vaihtoehto!

 

Pakko myöntää, että tämä ei ole ihan mun oma keksintöni. Jossu käytti tätä "palvelua" viime joulun alla menestyksekkäästi ja sai lahjaksi 4433 metriä lankaa (ei ne kaikki kyl meiltä ollu)! Hän ohjeisti sukulaiset ja ystävät ja minä vaan kerroin jokaiselle mitä toivelistalta löytyy. Jokainen sai sitten itse valita omalle kukkarolleen sopivan lahjan. Milloin se oli yksi kerä Noroa milloin kaksi tai vaikkapa valopuikot!

 

Tiedoksi vaan Blogikuvaajallekin et toi kymmenen kerää Brisiä olis ihan mun toivelistan kärjessä…