Mäennoo mikään keittiön ihmelaps. Osaan tehdä ruokaa ja yleensä se on mun mielestä ihan syötävääkin. Ongelma on vaan siinä et homma ei sit niin yhtään tipaa mua kiinnosta. Voisin ihan hyvin elellä pelkillä voileivillä vaikka tykkään hyvästä sapuskasta. Mun tavisruoka on ”perusmättö” eli broiskusuikkuja, wokkirehuja, ruokakermaa ja mausteita kera pastan. Se on aina hyvää ja nälkä lähtee. Tassu sanois tuosta, että se on Kitekattia (=Tassun perusmättö). Sekin hyvä puoli mun perusmätössä on et sitä voi tehdä viikon satsin kerralla eikä sen jälkeen tarvii ajatella kokkailua!
Välihuom! Telkkarissa just sanottiin et sukkia kutomalla voi parantaa maailmaa!!! (Nenäpäiväjuttu)
Leipominen se vasta kökköä onkin! Voileipäkakku menee vielä jotenkin, koska sitä ei voi polttaa karrelle uunissa. Vähän niinku legoilla leikkis. Ensin sötkötetään mössöjä ja sit ladotaan kerroksia päälletysten. Hauskaa!
Viime viikolla sain maistiaisiksi maailman parhaita pikkuleipiä. Mari oli leiponut tupareihin ja nimppareille ja minä onnellinen sain maistiaiset. Samalla kuulin, että ohje on tulossa nettiin.. Tänään kotiutuessa sit värkkäilin kinkkupiirasta Pappalle (94vee), mut muistin kun viime jouluksi vein joululaatikoita niin Pappa sanoi enempi tykkkäävänsä makeista. Siispä kone keittiöön ja ohje auki:
Ei se oikeastaan ollut ees kauhean vaikeaa. Eka pellillinen oli hiukan liian tumma mut toinen onnistui ihan hienosti!
Tässä päivän tuotokset:
Kaks kinkkupiirasta (äidin ohjeen mukaan) ja piparit.
Neulepuolella sukkasadon jälkeinen "kankkunen" jatkuu. Sain sentään valmiiksi parit vauvalapaset viime viikolla neulottujen sukkien kaveriksi. Lanka Maijaa, puikot 3, menekki 20g molemmissa. Näiden vuoksi en sentään suin päin ilmoittautunut Lapaskuuhun… Vaikka Sukkasatoon osallistuminen oli hauskaa, niin rajansa kaikella. Näiden lisäksi neuloin valmiiksi yhden asiakkaan aloittaman vauvamekon ja vähän matkaa mohairviittaa… Jospa ensi viikolla puikot liikkuisivat liukkaammin!
Kommentit