Yleisön pyynnöstä...

Omaa päätäni en kuvannu mut toivottavasti toi styroxinen kelpaa. Kerrankin kun mun taikinakulhoilla oli käyttöä niin kaivataan oikeaa päätä

Uskokaa ny et on se hieno!

Hesanreissu takana. Vaikka sain koko päivän vaan istua pelkääjän paikalla kutomassa niin vähän on takki tyhjä eikä juttu nyt luista. Tuhlattua tuli aika paljon (en uskalla laskea kuinka paljon) ja tuhlailun kohteet ilmestyvät puotiin pitkin kevättä. Nyt otan puikot käteen ja luen mitä muiden kässyrintamalla on viikonlopun aikana tapahtunut.

Aurinkoista alkavaa pakkasviikkoa!

Taas oli monta otsikkoehdotusta kun koko viikon jutustelut tulee tähän samaan postaukseen. Olis ollu tarjolla Kukkahattutätimysyn ohjetta ja kaikkee muuta kivaa, mutta tuo nyt sopii tähän perjantai-iltaan

 Mulla ei lanka lopu kesken. Ei varsinkaan kun neulon huivin ja puran ja neulon saman huivin uudelleen… Monta kertaa on kuultu ettei koolla ole väliä ja itsekin olen sanonut niin monta kertaa vaikka mulle on toisin kerrottu. Siis puikon koolla. Siis röyhelölankoja neulottaessa. Oma Cascade-huivini näytti ihan siedettävältä kunnes Kirsi näytti omansa. Minä neuloin 5,5 mm puikolla ja Kirsi jollain kolmosella. Kirsin huivi oli paljon nätimpi siispä minä purkamaan ja neulomaan uusiksi:

Tässä näkyy ero:

Isommalla puikolla neulottu on ihan suttuisen näköinen kun taas pienellä neulottu on sileä ja siisti. Outo juttu mut totta ja näyttää pätevän muihinkin röyhelölankoihin.

 Yhden sytomyssynkin olen tehnyt tällä viikolla. Lankana ekopuuvillan ja villan (50/50) sekoitus Atol. 50g=165m, puikot 3mm ja menekki 31g. Malli Hurrikaanihattu

Lanka on normaalisti luonnonvalkoista, tämä on Kool Aidilla värjättyä. Siinä näkyy kivasti, että villa värjäytyy, mut puuvilla ei.

Myssyasioissa on muutenkin ollut tosi vilkasta tällä viikolla. Monta sytomyssyä on puotiin tuotu ja vielä useampi on käynyt kertomassa neulovansa tai virkkaavansa sytomyssyjä Tyksiin Ystävänpäiväksi. Sen verran kun olen blogeissa ehtinyt piipahtelemaan, niin huomaan, että tämä keräys on jälleen otettu sydämen asiaksi ja se on hieno juttu!

Hauskanen juttu on myös oman Kukkahattutätisytomyssyni herättämä innostus. Moni on ohjetta kysellyt puodissa ja myös sähköpostissa. Ystävänpäivämyssyhaasteen heittänyt Matleena oli ensimmäisiä. Kirjoitin pari riviä sähköpostilla, mutta viimein päätin laittaa ohjetta ihan oikeasti paperille ja Seijasiskon pyynnöstä myös tänne blogiin. Minähän en ole mikään neulesuunnittelija, mut joskus sitä sokeakin kana löytää jyvän. Yksinkertaiset ideat on näköjään parhaita.

Näissä neulejutuissa taitaa kaikki olla jo keksittyä. Melkein kaikki ohjeet on yhdistelmiä joistain jo olemassa olevista malleista ja niin tämäkin – Kashmir Artsin Anna Ishtiaqin Röyhelörannekkeet olivat tämän pääkappaleen idean alku. Ohjetta testasin tekemällä toisenkin röyhelömyssyn – ajatuksena pikkutyttösen kesäpäähine:

Lanka: Röyhelö Can Can, 5-6 metriä ja myssylankana Banda Bamboo (97% bambu, 3% elastaani, 50g=110m) menekki 23g puikoilla 2½ sukkikset. Vielä eilen epäilin tämän olevan kokoa nukke, mutta muutama asiantuntevampi kertoi tänään et neljä-viisivuotiaan kokoa olis. Joten ohje on nyt blogin sivuilla. Muistakaa, et minä en oo neulesuunnittelija enkä ohjeen kirjoittaja (tykkään kyllä ruotia toisten tekemiä ohjeita kriittisesti) – parannusehdotukset on tervetulleita! Ohjetta kirjoittaessani oletin, että jokainen on jo röyhelöä neulonut enkä alkanut sitä enempää selittelemään…

Piiku on kans tehtaillut sytomyssyjä siihen tahtiin, että Knit Pron lyhyt pyörökaapeli sanoi sopimuken irti. Kaapelitreffit oli tänään yhteisessä lähikaupassamme ja samalla tuli hoidettua kansalaisvelvollisuudet.

Tyksin sytomyssykuvia voit käydä katsomassa Facebookin Sytomyssykampanja Tyksiin –ryhmän sivuilla. Sieltä löytyvät myös Mammutin tänään tuomat 17 myssyä ja muut Anjalinille tuodut keräysymyssyt. Kipeästä kintustaan huolimatta Mammutti lähti tuomaan myssyt ihan henk koht. Tuliaisiakin sain ja olin ihan otettu:

Tämän kässäpussin laitan sunnuntaina täyteen lankoja! Matka käy pariin lankatukkuun kevään lanka-asioita haistelemaan. Blogikuvaaja lupautui kuskiksi, joten minä saan neuloa koko matkan! Työ tuntuu melkein juhlalta... Kiitos Mammutille ja jo etukäteen Kuski-Karviselle!

Näillä mennään kohti viikonlopua…Aurinkoista sellaista!

En suinkaan ole unohtanut Tyksin Ystävänpäivän sytomyssykeräystä, vaikka olinkin innoissani lumesta ja väreistä. Pari myssyä on viikolla nähnyt päivänvalon. Ensimmäinen on ihan perusmyssy Blend Bamboosta:

Ohjetta olen jakanut kyseleville puodissani ja nyt on sis mallikappalekin nähtävillä.  Puikoilla 2½ tikuttelin menemään ja 38 g lankaa kului. Kiva ja helppo perusmalli, johon riittää kerä lankaa.

Moni muukin on tällä viikolla innostunut myssyilemään. Perjantaina oli oikea myssypäivä puodissa:

Näitä tekivät mm Maija-Liisa, Irmeli ja Neuloo mopsien kanssa.

Tämän keräyksen aikana en julkaise ihan jokaista puotiin tuotua myssyä täällä blogissani, mutta jos olet Facebookissa, niin siellä ryhmässä ”Sytomyssykampanja Tyksiin” voit seurata kampanjan edistymistä ja jos liityt ryhmän jäseneksi niin voit itse julkaista kuvia myssyistäsi ja osallistua keskusteluun. Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

Kommenteista puheen ollen… Maija-Liisa oli torstaina viettänyt viisi tuntia Tyksin syöpäosaston käytävällä neuloen. Samalla hän oli tehnyt galluppia eli haastatellut sekä hoitajia että potilaita hyvän sytomyssyn ominaisuuksista. Peittävä, joustava, tarpeeksi suuri, ei tiukka… Toisaalta eräs asiakkaani kertoi pari päivää sitten tyttärensä pitävävän parhaana sitä ruutuvirkattua perusmyssyä, joka ulottuu juuri korvien yläpuolelle. Eli taas tuli vahvistusta siihen, että myssyjen käyttäjät ovat läpileikkaus meistä kaikista ja makuja on monia. kaikille varmasti löytyy käyttäjä! Itse ajattelin seuraavalla kerralla virkatessani kiinnittää erityistä huomiota reunan ketjusilmukoihin – ne kun tuntuu aina kireältä. Virkkaan puolta numeroa isommalla koukulla aloituksen.

Yksi ihan hullu ajatus on pyörinyt päässä tämän kampanjan alusta asti… Ja kun en siitä ajatuksesta päässyt niin pakkohan se oli kokeilla! Uskon, että joku tykkää tästäkin. Röyhelöthän on nyt hottia, joten mä tein röyhelösytomyssyn:

Idean varastin Kashmir Artsin Anna Ishtiaqin röyhelörannekkeista (mä uskon ettet ol ollenkaan pahoillasi täst ryöstöst). Röyhelölankana LAMMY Yarnsin Can Can (menekki n. puoli kerää eli 7-8m) ja Hjertegarnin Blend Bamboo (vajaa kerä). Muutama myssykriteeri ainakin täyttyy – ei kiristä ja peittää. Luulenpa tekeväni tästä pikkutyttöversion kesäksi oikein ohjeen kanssa! Mun mielestäni tää oli hieno, mut Karvinen oli järkyttynyt herättyään aamulla ja nähtyään uusimman tuotokseni! Tassu oli kiinnostunut ja mun äitini tykkäs et oli hieno. Makuja on niin monia…

Tassun mummi ja pappa tulivat etelästä viime yönä ja lapsenlapsellehan tuotiin tuliainen:

Örkki vilkkuu ja siinä on kummallisia jalkoja kamalasti! Tassu ei ihan tarkkaan tiennyt miten suhtautua hassuun leluun, joten hän päätti ottaa aikalisän ja peseytyä… Katti on viime viikon ajan joutunut olemaan monta pitkää päivää yksin ja se on kostanut emännälleen yöllisillä rymyämisillä… Maanataina äiskä oli pitkään poissa Mulperin saippuakurssilla:

Kissaa ei yhtään kiinnostanut vaikka äiskä oli innoissaan esitellessään omenaperhosen ja kahviruusun! Minna jossain vaiheessa uhkaili tekevänsä musta askartelijan. Pahalta näyttää kun olen jo kaks kertaa tänä vuonna osallistunut Mulperin askarteluiltaan… 

Torstaina taas värjättiin omassa puodissa elintarvikeväreillä. Tällaisia saatiin aikaiseksi:

Kivaa oli (ainakin mulla). Kiitokset kaikille (=molemmille) osallistujalle 

Nyt soffalle vaalivalvojaisten pariin! 

Tänne Lounais-Suomeen on viimeinkin saatu lunta! Siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta minä ainakin tykkään. Inhoan märkää mustaa asfalttia ja pimeyttä ja lumi tuo valoa hitaasti piteneviin päiviin.

Mammutin Hullu Huivivuosi päättyi jo, mutta minä jatkan samalla vauhdilla. Jäihän oma saldoni 14 huivia miinukselle ja niin monta suunnitelmaa toteuttamatta.

Maahan satanut lumi ja puotiin tullut Lumi Lamé –lanka ja Ullaneuleen Lumi-huivi – olisinko voinut vastustaa? Viime lauantaina aloitin ja keskiviikkona valmistui. En malttanut odottaa valoisaa aikaa kuvaamiseen…

Malli oli tosi kiva neuloa ja Lumi ihanan keveää ja pehmeää… Menekki huiviin oli 77 g.

Lumi Laméssa on 80% super kid mohairia, 16 % silkkiä, 2 % laméta ja 2% nylonia. Langassa on hienoinen hopeinen kiilto, jota yritin kuvata huonolla menestyksellä:

25g: kerässä on 125 metriä ja hinta 7 eur/kerä. Tähän huiviin meni siis alun neljättä kerää puikoilla nro 4 Knit Pro Symphonie wood. Lumi-lankaahan on ennestään kuusi väriä ja nyt siis tämä valkoinen ja harmaa hopeahippuinen. Tykkään langasta ja tykkään huivista.

No joo – tätä mun lankanuukuuttani on monikin viistosti hymyillen kommentoinut. Ihanku mulla ei olis lankaa… Mut oikeesti vähän harmittaa kun huivin valmistuminen edellytti kymmenen metriä uudesta kerästä (yleensä mä jotenkin venytän langan tai muutan mallia niin et se riittää just ja just). Nyt mulla oli melkein kokonainen kerä jämälankaa. Arvatkaapa mitä tein?

Värjäsin sen Kool-Aidilla (Mango) eilen auringonkeltaiseksi! Jospa siitä Salomonin solmuilla saisi aikaan edes jonkun ihan pikkupikkuhuivin?

Ens kerralla asiaa Sytomyssyistä mutta siihen saakka toivottelen

Aurinkoista ja Lumista viikonloppua!

Pitkä eikiinnostasityhtikäsmikään –kausi tuntuu olevan ohi. Oliskohan syynä pitenevä päivä ja kunnon pakkanen?

Bloggaustahti on luokkaa nolla, joten pistetään sit vaan kaikki tähän samaan. Koittakaa kestää – yritän kertoa enemmän kuvin ja vähemmin sanoin (ainakin tässä vaiheessa vielä luulen niin).

Nyt on ihan toinen vaihde päällä. Kässyt maistuu ja kaikenlainen muukin toiminta tuntuu mukavalta. Mun talviuni päättyi heti kun tuli lunta! Viime viikonloppuna tehtiin päivisin klapeja ja iltaisin nautittiin takkatulesta:

Tikuttelin huopatossua Boliviasta:

Mitään ohjetta ei tietenkään ollut vaan korvakuulolta pistelin menemään. Ajattelin tehdä tossukat kokoa 39-40…

Ja kun mulla on noin hieno virkkuukoukku niin virkkailin reunaan vielä kerroksen.

Hienosti huopui lanka (100g=200m, 100% villaa).

Mut koko taitaa olla 45… Lanka on niin ihanaa, että musta on melkein synti sitä huovuttaa. Seuraavalla kerralla teen jotain muuta – vaikka lapaset. Enkä huovuta. Menekki näihin oli 115g.

Sytomyssyjäkin on syntynyt muutama lisää. Olen jämäkierteessä – aloitan edellisestä myssystä jääneestä ja sit lanka loppuu kesken ja on pakko ostaa uus kerä, josta alan taas uuden…

Nämä kaksi Banda Bamboosta. Eka virkatun perusmyssyn ohjeilla alhaalta ylös ja toinen päälaelta alas niin pitkälle ku lankaa riitti.

Ystävänpäivän Sytomyssykamppis on lähtenyt kivasti käyntiin. Salkkarin juttu on tuonut monta ohjeen kyselijää puotiin ja Neuloo Mopsien kanssa toi kassillisen myssyihin sopivia lankoja, jotka lähtivät tekeville käsille melkein saman tien. Eka lankakerä tuli jo lauantaina takaisin – Hurrikaanihatuksi muuntautuneena! Myös Anjalinin kuuluisasta tiskinaluskaupasta löytyi kilon verran sytomyssytarkoituksen sopivia puuvilloja, joita innokkaat voivat muuntaa sytomyssyksi TYKS Ystävänpäiväkeräykseen jos omista varastoista ei sopivaa lankaa satu löytymään.

Eilen virkkailin vielä Bucanevesta (100% merinovillaa) yhden. Aloitin taas päälaelta ja virkkasin niin kauan ku lankaa piisasi. Reunaan vielä rapuvirkkausta kerros. Koukku nro 4 menekki 39g. Tuli vahingossa vähän lierihattumainen.

Ensi viikolla teeteeliikkeissä värjätään elintarvikeväreillä. Alpakkalankaa on nyt saatavilla luonnonvalkoisen 100g:n vyyhdillä (ja tarjouksessa tietty). Pitihän mun kokeilla et on jotain näyttettävää huomenna…

Värjäilin sit ruokakaupasta saatavalla elintervikevärillä (turkoosit) ja Kool Aidilla. Kokeilin eri materiaaleja: Alpakkaa, villa/soijaa, villa/puuvillaa, sukkalankaa ja villaa. Värin kiinnitin mikrossa tai kattilassa keitellen. Hauskaa ja helppoa! Jos haluat tutustua mikrovärjäykseen niin torstaina Anjalinilla klo 17-18.30 on tilaisuus. Kaupassa käytetään Kool Aidia (1,45 eur/pussi) ku se on siistimpää toteaa nimimerkki ”siniset etusormet”.

Tänään oli upea talvinen pakkaspäivä. Aurinko paistoi eikä tuulut, joten pakkasesta huolimatta lähdettiin lenkille. Kamera mukana tietenkin.

Varsinaisen lenkkeilyn jälkeen Tassukin oli innokas lähtemään ulos. Heti kun valjaat otettiin esiin, niin se oli jo ovenpielessä kovaäänisesti kertomassa et mikä maksaa? Miksei me jo mennä?

Pari sataa metriä, puun merkkaus ja…takaisin kotiin. Päästäkää sisään!

Kymmenen asteen pakkanen ei sen mielestä ole ollenkaan kissan ilma. Omassa paffilaatikossa on paljon mukavampi kölliä. Seuranaan pari hiirtä ja Mammutin joululahjakala. Välillä voi kääntää kylkeä tai nousta karjumaan palvelusväeltä sapuskaa.

Lenkin jälkeen saunanlauteilta katseltin auringonlaskua:

Ankara neuloosi on päällä – Lumenluonti meneillään mut onneks lanka loppui ja voin nukkua välillä.

 Aurinkoista pakkasviikkoa! 

Oli tosi mukava tunne tänään kun Blogikuvaaja Karvinen kertoi Salon Seudun Sanomien nettilehdenkin noteeranneen Sytomyssyjä Ystävänpäiväksi –keräyksen, joka syntyi kun me yönylinukkumisen jälkeen päätimme Piikun kanssa vastata Matleenan heittämään haasteeseen: www.sss.fi/uutiset/297809.html.  Minähän katson uutiset telkusta tai kuuntelen radiosta, sillä samaan aikaan voi tikuttaa... Olis voinut jäädä koko uutinen huomaamatta!

Ensimmäiset omat keräysmyssyni ovat valmiina. Uudenvuodenlupaukseni (=en virkkaa tänä vuonna) rikoin heti alkumetreillä ja virkkasin myssyyn koristeeksi kukkasenkin…

Lanka: Adriafil Duo Plus (50% puuvilla, 50% merinovilla, 50g=120m). Puikoilla nro 4 tikuttelin ja menekki oli 42g yhteensä. Malli täältä. Ja kukkamalli täältä.

Ajattelin käyttää hyväkseni tätä kamppista ja tutustua myös puodin uusiin lankohin. Seuraavan myssyni neuloin Nitarna Panda Bamboosta 2½ pyöröpuikoilla. Panda on 97% bambua. Bambuhan on ihanteellinen sytomyssymateriaali – lämmin kylmällä, viileä kuumalla, luonnostaan antibakteerinen, pehmeän tuntuinen ja imee paljon kosteutta. Ainut ”vika” bambussa on sen ”löröys” tai nätisti sanottuna se laskeutuu kauniisti... Tässä langassa se on korjattu 3:lla prossalla elastaania. Muut langan speksit on 50g=110m. Menekki tähän myssyyn 62g ja ohje oli täällä.

Vihreä myssy on virkattu (miten niin uudenvuodenlupaus? Eiks ne oo tarkoitettu rikottaviks?) ihanan pehmeästä merinovillasta Adriafilin Bucanevesta. Jämäkerästä aloitin perusmyssyn ohjeella vaan lanka loppui kesken… Pakko siis ostaa uus kerä ja tehdä tää loppuun ja uusjämästä tulee vielä toinen. Menekki tähän oli 37g nro 4 koukulla. Ohje tässä.

Vasta edellisvuotisen myssykamppiksen myötä itse tulin tietoiseksi siitä miten paljon hiukset lämmittää! Kiroillessani omaa kuumaa lettiäni kesähelteillä ei ole tullut mieleenikään miten kylmää olisi talvipakkasilla ilman hiuksia! Siksi ajattelin Ystävänpäiväkeräykseen tehdä muutaman myssyn myös pehmoisesta kutittamattomasta merinovillasta. Vihreää myssyä tehdessäni ajattelin sen mahdollisesti kelpaavaan myös jollekin miehelle – siksi en turhia kukkasia siihen  koristeeksi virkkaillut. Ja uskon, et kyllä se talvi tänäkin vuonna vielä tulee! Muistattehan – että tällä kertaa keräämme myssyjä naisten lisäksi myös miehille ja lapsille.

Kaikkien kolmen myssymallin ohjeet hain Seijasiskon blogiinsa keräämistä myssyohjelinkeistä. Kiitti – musta on tosi mukavaa, että voin keskittyä neulomaan/virkkaamaan sen sijaan, että etsisin netistä epätoivoisesti sopivaa ohjetta kun testattuja ja hyväksi havaittuja myssyohjeita on saatavilla parilla klikkauksella! 

Viimeistelynä pitää vielä laittaa myssyihin tiedot koosta ja materiaali/pesuohjeet.

Keräykseen voi osallistua monella tavalla – jos kaikki jämälangat on neulottu, eikä kukkaro salli uusien ostamista, niin tarjolla on myös lahjoituslankaa. Voit siis osallistua myös lankalahjoituksella – varmasti langalle löytyy aina neuloja/virkkaaja! Voit myös levittää sanaa vaikkapa Facebookissa.

Tiedän (ja olen tosi iloinen siitä), että täällä blogissani käy lukijoita myös muualta Suomesta. Matleenan blogin linkeistä löydät kaikki muutkin käynnissä olevat sytomyssykeräykset ympäri maata.

Vielä muistelen edellisen (Sukkis)keräyksen tiimoilta TYKSin Pirjo Haaviston lausetta:

Yhden ihmisen kädet eivät riitä kaikille

Mitä saammekaan aikaan yhdessä? Kuukausi aikaa...

Lankapirtin Matleena heitti hyvän haasteen ja parin päivän miettimisen jälkeen Piikun kanssa päätettiin tarttua siihen.

Koska eilisiltapäivänä sain ystävältä tekstarin, jossa luki: "Kyl myssyt kelpaa, tehdä saa ilomielin" niin:

Tehdäämpä taas sytomyssyjä TYKS:aan!

Kampanja-aika on ystävänpäivään 14.2. asti. Myssyjä voit toimittaa Turussa Piikulle tai minulle ja Salossa tietenkin Anjalinille, Annakatu 5.

Matleenan luvalla kopioin muistinvirkistykseksi suoraan hänen blogistaan:

Se on lahja syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneelle ihmiselle  (naiset, miehet, lapset).  Myssyjä on lahjoitettu ja lahjoitetaan edelleen hoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen myssyjä tarvitseville henkilöille.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokevalle ihmiselle. Varmaan jokaista meistä syöpäsairaus koskettaa tavalla tai toisella.

Sytomyssy voi olla malliltaan ja väriltään millainen tahansa. On vain hyvä, jos tehdään monenlaisia myssyjä, että jokainen tarvitsija löytäisi mieleisensä. Voi siis tehdä myssyjä naisille, miehille, nuorille ja lapsille.  Niitä voi tehdä neulomalla, virkkaamalla tai vaikka ompelemalla.  Ratkaisevinta niissä on materiaali, ettei myssy kutita eikä hiosta hiuksettomassa päässä.  Tärkeää on myös, että myssy kestää hyvin pesua. Monet luonnonkuidut esim. puuvilla, bambu ja merinovilla ovat tällaisia.  Yhteen myssyyn menee lankaa vain 50-100 g.

Seijasisko on kerännyt blogiinsa hyviä myssyohjelinkkejä. Linkkeihin pääset klikkaamalla tästä.

Piiku perusti eilen Facebookiin Sytomyssykampanja Tyksiin -ryhmän. Siellä, sekä blogeissamme tiedotamme kampanjasta ja voitte myös itse julkaista kuvianne ja kommentoida. Liitythän mukaan!

Ensimmäinen myssyni on vielä alkutekijöissään:

Lankana Adriafilin Duo Plus - merinovillaa ja puuvillaa, konepestävää ja ihanan tuntuista. Anjalinin alekorista nappasin mukaani. Eilen se ei vielä edistynyt, koska ilta meni Mattimyöhäisten joulukorttikurssilla Mulperissa:

Nyt en enää jaarittele enempää vaan tartun puikkoihin. Tartuthan sinäkin ja tule mukaan keräykseen!

Ennen kuin tämä uusi vuosi pääsee kunnolla vauhtiin palaan vielä hetkeksi viime vuoden puolelle.

Kuten jo aikaisemmin kerroin, Tassu oli ollut kovasti kiltti ja saanut paljon joululahjoja. Omasta kiltteydestäni en nyt mene takuuseen, mutta kauniita lahjoja ja monia muistamisia sain minäkin. Olen kaikista kiitollinen ja liikuttunutkin.

Aattoiltana ei vielä tiedetty myrskyistä mitään. Perhe oli koolla isän ja äidin mökillä ja paketteja avattiin. Monta vuotta jo ollaan sovittu ettei aikuisille mitään… Itse tehdyt lahjat on niitä hienoimpia ainakin mun mielestäni. Hävettää ihan kun en tänä vuonna itse saanut aikaiseksi mitään.  Tänään sain viimeisteltyä aattoiltana paketista löytyneen lahjani:

Isäni (76 vee) on tämän pistellyt! Isä teki jouluksikin taas yli 50 ristipistoista joulukorttia puhumattakaan muista korteista, joilla muistetaan ystäviä merkkipäivinä pitkin vuotta. Olin ihan liikuttunut ja iloinen lahjasta. Vähän olen joskus ollut kade kun tiedän näitä paprutelineitä olevan KAIKILLA muilla paitsi mulla. Mun tehtävä kun on aina ommella koneella noi lokerot… Tässä versiossa myös ripustussysteemi on ihan omanlainen – katajasta vuoltu. Otin kuvan eteisen seinällä ja nyt mietin et jos tuon paperisysteemin jättäisi siihen – kuka sitä nyt veskissä näkee?

Jännittävän muotoisia paketteja löytyi kuusen alta ja jokainen lapsista ja lapsenlapsista sai omansa. Minun paketista löytyi tämä:

Minnan Mulperissa oli ennen Joulua myytävänä kivoja tikkumökkejä ja vein isälle yhden sillä seurauksella, että hän tilasi niitä heti lisää… Kaikissa lahjapaketeista löytyneissä oli eri kuvio. Harmi, että pikkukamera hajosi just aattona – muuten olisin kuvannut kaikki mökit. Niin hieno tämä on, ettei sitä kyllä kynttilän sytyttämiseen raaski käyttää! Askin alla oleva liina taas on äidin tekemä joulumielen tuoja – se laitetaan pöydälle joka vuosi ensimmäisenä joulusiivouksen jälkeen.

Pehmeänkin paketin sain…

Nämä joku on jo voinut nähdäkin – Piikun blogissa. Kiitos!

Sit vielä pari lahjakorttia…niiden avulla kaunistuu nassu, vetristyy seisomatyöläisen tassut ja ilosta ja nautinnosta myös korvienväli.

Joka vuonna pitäisi opetella edes yksi uusi tekniikka. Vähän viime tippaan jäi taas. Olin päättänyt opetella Bavarian virkkausta ja sillä kidutin itseäni uudenvuodenaattona… Selkeä ja hyvä suomenkielinen ohje löytyi täältä. Ajattelin et rätti olis sopivan pieni… Lankana Bamboo Batik (50% bambu, 50% puuvilla, 120m/50g). Käsillä oleva koukku oli 2,5 ja liian pieni (mökil ei ollu paljon valinnanvaraa). Virheitä on ainakin alussa, mutta lopussa kiitos seisoo. Opin tekniikan! Jostain muusta langasta se vois olla ihan nättiä…

Siinä virkatessa kuitenkin kypsyi uudenvuodenlupaukseni… Miksi kiusata itseni kaltaista mukavaa ihmistä virkkauksella kun en siitä yhtään tykkää? Päätin etten virkkaa yhtään vuonna 2012! Mut uudenvuodenlupaukset tehdään rikottaviks eikvaa? Esim. sytomyssyn tekee paljon sutjakkaammin virkkamalla ku neulomalla…

Sit vielä ne tilastot… Knit Meter kertoi mun päässeen kotiin viime vuonna. Edellisvuonnahan neuloin itseni jo Salosta Piikkiöön ja viime vuonna pääsin viimein kotiin Turkuun. Lankaa tuli hukattua 27989 metriä. Niistä surkeat 1232 metriä on kärvistelty virkkaamalla ja 26757 metriä nautiskeltu neulomalla. Jos joskus viitsin niin lasken blogijutuista myös grammat. Se päivä ei oo tänään.

Ja vielä yksi pieni tilastollinen ihme: Karvinen laittoi viime vuodenvaihteen laskurilukeman ylös ja siitä voi laskea, että Susun Silmukoissa on viime vuoden aikana käyty yli 60000 kertaa! Sisäinen insinöörini heti laskee et joka päivä 165 kertaa joka on (omasta mielestäni) KAMALAN PALJON. Kiitokset kaikille blogissani vierailleille ja kommenttejakin jättäneille. Kommentit on bloggauksen suola ja sokeri (vai pitäiskö sanoa et merino ja alpakka).

Tai ehkä sittenkin kissankarva – tiedän ettei mun silmukkani ole kovinkaan kummoisia käsityötaidonnäytteitä… Tassulla on omat faninsa ja heille tässä vielä yksi kuva synttäripäivällisestä:

Katkarapuja kupissa katettuna keittiön pöydälle. Arvatkaapa suostuuko se enää syömään lattialta omasta paikastaan? 

Viikkoa ennen Joulua istuin omassa kotisaunassani ja katselin ikkunasta lohdutonta näkymää. Harmaata ja pimeää. Meri ei jäässä eikä lumesta tietoakaan. Sain kuningasajatuksen! Kerrankin sellaisen, jossa ”meidän pojat” eli Blogikuvaaja Karvinen ja Herra Hassu Tassu Kissanen olivat heti kybällä mukana: Me lähdetään uudeks vuodeks möksälle! Tapani-myrsky pisti jarrut idealle ja moottorikin hajos viime reissun päätteeksi. Isältä saatiin neliheppainen lainaksi.

Heti alkuun pitää antaa pienet varoituksen sanat: Täs postaukses ei sit oo yhtään kässyä. Sen sijaan on paljon kuvia, koska tuhlasin perjantaiaamuna pienet veronpalautusrahani uuteen pikkukameraan, joka piti hankkia jouluna tärviölle menneen tilalle. Piti harjoitella. Kamera on pinkki

Perjantaina päästiin saareen hyvissä ajoin ennen pimeäntuloa. Ei tarvinnu edes soutaa ihan koko matkaa vaan se moottorikin lämpes toimimaan jo puolimatkassa… Tassun kummeilta oltiin jo aikaisemmin kuultu, että saaressa oli myrskyn jälkeen sähköt eikä yhtään puuta kaatunut mökin päälle. Rantautuessa näky oli kuitenkin aika lohduton…

Pikavauhtia laitettiin tulet hellaan, takkaan, saunaan ja vesipadan alle. Vettä saatiin kaivosta, joka ei tietenkään ollut jäässä. Vesi oli ihan konjakin väristä. Siispä voimme nyt leuhkia rusketuksella ja sillä, et ollaan oltu saarilomalla etelässä  Ennen pimeää oli lämmitys jo hyvällä mallilla ja myrskyn vauriot kutakuinkin selvillä. Siispä saunaan ja uimaan. Merivesi oli +2 asteista. KAMALAN IHANAA! Saunan jälkeen vielä paistettiin iltapalaryynärit takassa ja sen jälkeen nukkumatti heitti unihiekat. En muista koska viimeeks olisin nukkunu kahdeksan tuntia putkeen!

Aamuhämärissä Tassu toi kovaäänisesti näytille vuoden viimeisen saaliinsa. Olisi pitänyt avata saunakamarin ovi – sinne ne hiiret on tapana viedä…

Pekoni-muna-aamiaisen jälkeen alettiin tutkia paikkoja tarkemmin. Oma ”sielunmaisemani” oli saanut uutta ilmettä:

Tällä veneellä ei sit enää lasketa verkkoja tai soudella saaren ympäri…

Aina siinä vaiheessa, kun kesällä kaadetut puut on saatu klapeiksi ja pinoon minä alan kuleksia pitkin pihaa miettien seuraavan vuoden kaadettavia. Tällä kerralla luonto teki valinnan puolestani:

Olis tarvittu aika taitava metsuri kaatamaan kuusi just tuohon väliin! Sekä huussi että vaja ovat täysin ehjiä! Olishan se ollutkin aika ”paska” juttu jos kuusi olis kaatunu huussin päälle…

Karvinen entrasi laituria ja minä keräilin myrskyn heittämiä oksia pihalta. Kärrättiin kaikki rannassa olleet kaislat takapihalle. Tarkoitus oli polttaa ne pois mut eihän märkä kaisla kovin helpolla pala. Savutti kyllä komeasti:

Ensilumikin tuli viimein. Hectori lupailee laulussaan et se tulee kuudelta mut oikeasti se alkoi kahdelta. Sielunmaisema sai taas uutta ilmettä:

Hämärissä lopetettiin hommat ja lumisadetta katsellen otettiin pienet totit terassilla:

Tän jälkeen me sit haistiin "vanhalta viinalta", sillä mehuglögiin lurautettiin terästykseksi yli kolme vuotta pahan päivän varalle säästettyä kirkasta Päivän aikana hellan uunissa oli muhinut karjalanpaistia. Ruuan jälkeen otettiin pikku päikkärit ennen saunaa. Piti oikein tehdä ”lumityöt” rantaan et päästiin taas saunasta pulahtamaan mereen. Tavoilleni uskollisena en luovu villasukistani vaan kävin meressäkin villasukat jalassa!

Vaikka oltiin mökillä niin rakettien pauke kuului sinnekin. Koko maailman juhliessa Tassun synttärien aattoa sankari itse ei ollut moksiskaan vaan otti rennosti:

Saunan jälkeen valettiin hellatulella tinat koko porukalle. Tassun tina lupasi paljon ahvenia ja hiiriä.

Puoliyön aikaan katseltiin laiturilla uudenvuoden raketteja. Mökki näytti houkuttelevan lämpöiseltä:

Aamulla meri oli saanut kevyen jääpeitteen. Ilma oli kirkas ja tyyni ja ihanan hiljainen. Joutsenpariskunta ui rannan ohi:

Aamun ainut ääni tuli jostain ylhäältä:

Aurinko paistoi. Tähän aikaan vuodesta se ei edes keskipäivän aikaan yllä meidän pihalle asti…

Aamutoimien jälkeen laitettiin taas paikat talvikuntoon ja alettiin tehdä kotiinlähtöä. Moottorin käyttämiseen oli saatu tarkemmat ohjeet ja matka sujui tällä kertaa mainiosti. Pieni tuulenvire oli hajottanut jäät, joten meidän ei tarvinnut leikkiä jäänsärkijää.

Haikeina jäämme odottelemaan seuraavaa kertaa. Jos ei Pääsiäisenä niin viimeistään Vappuna!

Vaikka vuotta on vielä jäljellä yli 50 tuntia, niin luulenpa oman Hullun Huivivuoteni olevan tässä. Ylitin omat tavoitteeni eli huivin kuukaudessa, mutta jäin viikko/huivi tvoitteesta. Ilman röyhelöitä ei oltais edes tässä. Tai sit oltais. Kuka tietää ja kuka siitä piittaa? Hauskaa on ollut!

Eli päivän teemaan:

Ennen Joulua päätin mennä yli siitä, missä aita on matalin eli tikutella pyhien aikana valmiiksi kaikki puodissa tekeillä olleet röyhelöt. Olihan niitä…kolmin kappalein:

Yläpuolella Cascade-huivi. Lanka on nauhamaista ja siinä on selkeät lenkit, joista silmukka neuloutuu. Tässä huivissa on 7 silmukkaa ja neuloin sen joka toisesta lenkistä (reunoissa jokaisesta).Lankaa kului 1 vyyhti eli 150g. Tämä on vähän talvisemman oloinen laatu. Ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä 12 silmukkaa ja neuloa jokaisesta lenkistä, mutta siitä olisi tullut tönkkömatto.

Allaoleva sininen on Gitaa. Menekki jälleen 1 kerä ja 8:lla silmukalla neuloin. Tän huivin kohdalla tuli jo melkein sellainen olo et onkohan maailmanlajuinen frillitys iskenyt minuunkin kun ei tuntunut ollenkaan pahalta ja lopputuloskin oli ihan nätti.

Pisimpään keskeneräisenä lojui Campanello-huivi. Lanka on hassua kolmi”siipistä” ja lopputuloksen väriin voi vaikuttaa valitsemalla sen siiven, josta neuloo. Monimutkainen selostus tiedän. Auttaiskohan kuva langasta yhtään?

Hassu efekti, jota en ollut ollenkaan ajatellut (ennen kuin joku asiakas siita mainitsi) että kun huivin ripustaa kaulaan, niin toinen reuna on tietenkin erivärinen kuin toinen! Tässäkin toinen on punainen (kuten olin ajatellut) ja toinen oranssi ja silmukat neuloin pinkistä. Ihmeellinen on tämä puolivalmiiden eli ”eineslankojen” (kiitti Pia uudesta nimestä) maailma

No onhan mulla puodissa ihan oikeaakin lankaa. jotkut langat suorastaan huutavat puikoille kuten Katian ihanan väriset Darlingit:

Mammutti on hehkutellut pitkin vuotta Dominohuivellaan ja pitihän minunkin. Ja Darling tuntui juuri oikealta langalta. Siinä on 50g ja 190m, 60% merinoa ja 40% polyamidia ja noi värit! En muista mistä otin ohjeen ja sitäkin taisin vähän soveltaa.

Lankaa tähän pikkuhuiviin meni 146g ja puikoilla 4 tikuttelin. Oli käytössä Knit Pro pyörö – toinen pää oli Symphonie Wood ja toinen puikko neliskanttinen ruusupuinen. Olisin varmaan tehnyt koko huivin sillä nelskanttisella mut joku onneton (=katsoo peiliin) astui lattialla lojuneen puikon päälle ja parin kerroksen jälkeen se oli kaputt… Langasta tykkäsin mut Dominoruudut ei oo mun juttu ollenkaan! Hermostuttaa se silmukoiden poimiminen ja eestaas vemputtaminen. Purin erinäisiä kerroksia vaan siks kun teki mieli neuloa ja kavennukset unohtui. Lopputulos on kuitenkin mielestäni ihan kiva.

Täsä se ny oli. Susun Hullu Huivivuosi. Eli numerot 35-38.

Päätin etten enää yhtään röyhelöä tee, mut kun asiakas tänään kysyi kuin sitä tehdään niin arvatkaas mitä on puikoilla puodin tiskillä… Ja yks KYH-aloitushuivi on edelleen kesken… Joten eiköhan samoissa merkeissä mennä ensi vuonnakin!

Kiitokset Mammutille PÄHKÄHULLUSTA ideasta ja kivasta hullutteluvuodesta!

KYHäilyn jälkeen tein päätöksen olla osallistumatta yhteenkään nettitempaukseen vuodessa. Sukkasadon aikaan harmitti kun en ollut mukana ja tänään kuulin taas uudesta Uudenvuoden ja Juhannuksen välisestä nettineulejutusta. Onneks en muista mikä se tarkalleen oli…

Huomenna The Lankakauppa on avoinna yhdeksästä yhteen ja seuraavan kerran vasta ensi vuonna. Blogikissa Tassun 5-veesynttärit vaativat ankaraa juhlintaa ja mehän ollaan valmiita vaikka mihin extremejuttuihin.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille täällä blogissa ja puodissa poikenneille. Toivotan teille kaikille

LANKAISAA JA NEULEIKASTA VUOTTA 2012!

Kissaystäville tietenkin paljon HIIRIÄ; AHVENIA JA KATKARAPUJA ja koiraystäville...herkkuja ja rapsutuksia!